{"id":10161,"date":"2021-12-09T10:33:50","date_gmt":"2021-12-09T08:33:50","guid":{"rendered":"https:\/\/atostek.com\/?p=10161"},"modified":"2021-12-10T13:42:40","modified_gmt":"2021-12-10T11:42:40","slug":"mita-hyotyja-simuloinnin-avulla-saadaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/atostek.com\/mita-hyotyja-simuloinnin-avulla-saadaan\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 simuloinnin avulla saadaan?"},"content":{"rendered":"

Virtuaalimaailma, digitaalinen kaksonen, mallinnus \u2013 simuloinnista voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 montaa eri nimityst\u00e4. Mit\u00e4 kaikkea on mahdollista simuloida ja mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 simuloinnin avulla saadaan?<\/strong><\/p>\n

Melkein mit\u00e4 tahansa voidaan simuloida. Teollisuudessa simuloidaan esimerkiksi maailmaa ja koneita, maailman simuloinnissa mallinnetaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja olosuhteita. Koneen simuloinnilla taas tarkoitetaan jonkin koneen ja sen mekaanisten tai fyysisten ominaisuuksien mallintamista.<\/p>\n

Simulointia varten tarvitaan dataa. Datan ker\u00e4\u00e4minen onnistuu esimerkiksi erilaisten sensoreiden avulla. Oikeassa maailmassa sensorit ovat fyysisesti kiinni jossakin koneessa, simuloiduissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 taas sensoritkin on simuloitava. Simuloidut sensorit toimivat rajapintana testattavan ohjelmiston ja simulaatiomaailman v\u00e4lill\u00e4. Sensorit tuottavat siis dataa mallinnetun koneen ja maailman vuorovaikutuksesta.<\/p>\n

Simulointi on mahdollista toteuttaa esimerkiksi yhdistelem\u00e4ll\u00e4 avoimen l\u00e4hdekoodin ohjelmistoja ja kaupallisia ohjelmistoja. Nykyisin on olemassa lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmiita erilaisia frameworkeja, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin tilanteisiin ja teht\u00e4viin. Jotta mallinnus onnistuu suunnitellusti, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valita tilanteeseen sopiva framework.<\/p>\n

Mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 simuloinnin avulla on sitten mahdollista saada?<\/p>\n

Ketter\u00e4 testaaminen<\/h2>\n

Simulointi mahdollistaa ketter\u00e4n kehityksen. Simuloinnin avulla testaus voidaan toteuttaa l\u00e4hell\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4\u00e4 \u2013 t\u00e4m\u00e4 tuo s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 nopeuttaa testaamista. Simulointia varten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarvita monimutkaisia prosesseja eik\u00e4 esimerkiksi simuloitavan laitteen tarvitse testausvaiheessa olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin valmis. Simulaatioymp\u00e4rist\u00f6n voi pystytt\u00e4\u00e4 osaksi kehitysymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jolloin kehitt\u00e4ess\u00e4 on mahdollista samanaikaisesti sek\u00e4 testata ett\u00e4 iteroida.<\/p>\n

Monistamisella varmuutta testaamiseen<\/h2>\n

Simuloinnissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina tarvita oikeaa rautaa. Kun simulointi toteutetaan kokonaan ohjelmiston avulla, tulevat testaaminen ja monistaminen halvemmaksi. Mit\u00e4 isommassa mittakaavassa ohjelmistoa testataan, sit\u00e4 luotettavampia tulokset ovat. Lis\u00e4ksi jos kehitt\u00e4ji\u00e4 on useampia, simulointi mahdollistaa k\u00e4tev\u00e4sti yht\u00e4aikaisen testaamisen.<\/p>\n

Simuloinnista on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s koneoppimisessa ja mallien kouluttamisessa, sill\u00e4 sen avulla on mahdollista saada hy\u00f6dyllist\u00e4 dataa koneoppimismallin kouluttamista varten. Simulaatio mahdollistaa synteettisen datan tuottamisen, esimerkiksi todellisen kameran optiset ominaisuudet voidaan mallintaa ja niiden perusteella on mahdollista luoda synteettisi\u00e4 kuvia simuloidusta maailmasta. Kuvia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hahmontunnistusalgoritmien opettamiseen ja testaamiseen.<\/p>\n

Hankalien ja harvinaisten tilanteiden testaus<\/h2>\n

Usein hankalia ja harvinaisia tilanteita, joissa on kyse \u00e4\u00e4riolosuhteista, on vaikea testata todellisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja oikeilla laitteilla. Simulaatioiden avulla voidaan kuitenkin keksi\u00e4 rajaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia tilanteita, joita voidaan toistaa.<\/p>\n

Teollisuudessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6koneet toimivat halutulla tavalla. Simuloimalla voidaan luoda esimerkiksi erilaisia vaaratilanteita, joissa automatisoitu ty\u00f6kone poikkeaa reitilt\u00e4\u00e4n tai kaatuu. Testauksen avulla riskialttiita tilanteita on oikeassa maailmassa mahdollista v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta harvinaisten tilanteiden simulointi tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 erilaisten testiskenaarioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa kasvaa valtavaksi. Esimerkiksi autoteollisuudessa testaamiseen vaikuttavat niin s\u00e4\u00e4olosuhteet, muu liikenne kuin nopeus. Jotta testitulokset ovat luotettavia, simuloinnin on oltava tarpeeksi laadukasta ja vastattava reaalimaailmaa.<\/p>\n

\n
<\/div>\n
\n
\"\"<\/div>\n
\n

Ida Pellinen<\/strong>
\nMarkkinointi- ja viestint\u00e4asiantuntija<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Virtuaalimaailma, digitaalinen kaksonen, mallinnus \u2013 simuloinnista voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 montaa eri nimityst\u00e4. Mit\u00e4 kaikkea on mahdollista simuloida ja mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 simuloinnin avulla saadaan? Melkein mit\u00e4 tahansa voidaan simuloida. Teollisuudessa simuloidaan esimerkiksi maailmaa ja koneita, maailman simuloinnissa mallinnetaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja olosuhteita. Koneen simuloinnilla taas tarkoitetaan jonkin koneen ja sen mekaanisten tai fyysisten ominaisuuksien mallintamista. Simulointia varten tarvitaan…<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":10176,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"rank_math_lock_modified_date":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[104],"tags":[363,276],"class_list":["post-10161","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-simulointi","tag-testaaminen","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10161"}],"collection":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10161"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10161\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}