{"id":16121,"date":"2024-07-01T08:00:58","date_gmt":"2024-07-01T05:00:58","guid":{"rendered":"https:\/\/atostek.com\/?p=16121"},"modified":"2024-07-01T08:00:58","modified_gmt":"2024-07-01T05:00:58","slug":"naiset-kiinnostuvat-ohjelmoinnista-usein-mutkan-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/atostek.com\/naiset-kiinnostuvat-ohjelmoinnista-usein-mutkan-kautta\/","title":{"rendered":"Naiset kiinnostuvat ohjelmoinnista usein mutkan kautta"},"content":{"rendered":"

Atostekin sote-alan digitaalisia palveluja kehitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ERA-tiimiss\u00e4 puolet ohjelmistosuunnittelijoista on naisia, vaikka Suomen koodareista yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 on miehi\u00e4. Mist\u00e4 on kyse?<\/strong><\/p>\n

Kun katsotaan lukuja, ohjelmointi on edelleen h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n miesvaltaista. ICT-alan etuj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja yhdistyksiss\u00e4 arvioidaan, ett\u00e4 noin 90 prosenttia ohjelmistosuunnittelijoista on miehi\u00e4. On arveltu, ett\u00e4 alalla vallitsee tech bro -kulttuuri, joka ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 naisia pois alalta. Atostekissa havaittiin hiljattain, ett\u00e4 yrityksen ERA-tiimiss\u00e4 22:sta ohjelmistosuunnittelijasta tasan puolet on naisia.<\/p>\n

Atostekin HR-asiantuntija Annamari Lehtinen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 asiaan kiinnitettiin huomiota sattumalta.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 ei rekrytoinnissa sukupuolella ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Siin\u00e4 vaiheessa, kun henkil\u00f6it\u00e4 sijoitetaan talon sis\u00e4ll\u00e4 tiimeihin, ei sukupuoli ole miss\u00e4\u00e4n roolissa vaan fokus kiinnittyy osaamiseen sek\u00e4 henkil\u00f6n omiin kiinnostuksen kohteisiin ja toiveisiin. Siksi yll\u00e4tyimme itsekin, kun huomasimme, ett\u00e4 ERA-tiimiss\u00e4 on t\u00e4ysin tasapuolinen sukupuolijakauma, sanoo Lehtinen.<\/p>\n

Ammattina ohjelmistosuunnittelija, vaikka ohjelmoinnista ei aikaisempaa kokemusta ennen yliopistoa<\/h2>\n

Yksi ERA-tiimin ohjelmistosuunnittelijoista on Henna Urhonen<\/strong>, joka aloitti yliopisto-opintonsa luonnontieteellisell\u00e4 alalla p\u00e4\u00e4aineenaan bioteknologia.<\/p>\n

\u2013 Menin yliopistossa ohjelmoinnin kurssille ja innostuin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Olen aina pit\u00e4nyt matematiikasta ja kielten opiskelusta, lis\u00e4ksi minua kiinnostaa ongelmanratkaisu. Koodaamisessa n\u00e4m\u00e4 tuntuivat yhdistyv\u00e4n, Urhonen sanoo.<\/p>\n

H\u00e4nell\u00e4 ei ollut aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista, eik\u00e4 Urhonen ollut nuorempana erityisen kiinnostunut tietokonepeleist\u00e4 tai tietotekniikasta. Nyt Urhonen hallitsee useita ohjelmointikieli\u00e4 ja muita teknologioita. Atostekissa h\u00e4n on ollut mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin terveysdatan automaattista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riskien laskennassa. Bioinformatiikan maisteritutkinnon lis\u00e4ksi Urhonen opiskeli diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi tietojohtamisesta.<\/p>\n

\u2013 Koodi on ty\u00f6kalu, mutta lopputulema miksi ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, on minulle erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Ohjelmistosuunnittelijat
Ohjelmistosuunnittelijat Henna Urhonen ja Jasmin Pellinen ty\u00f6skentelev\u00e4t Atostekin ERA-tiimiss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Samoilla linjoilla on ERA-tiimin projektip\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toimiva ohjelmistosuunnittelija Jasmin Pellinen<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Uskon, ett\u00e4 tiimiss\u00e4mme on alan keskiarvoa enemm\u00e4n koodarinaisia, koska teemme terveyden- ja sosiaalihuollon softaa. Ainakin itse koen toimialan merkitykselliseksi sek\u00e4 mielenkiintoiseksi, sanoo Pellinen.<\/p>\n

My\u00f6s Pellinen on tullut ICT-alalle niin sanotusti mutkan kautta.<\/p>\n

\u2013 Minulla oli fysiikka p\u00e4\u00e4aineena kandivaiheessa, enk\u00e4 ollut koskaan ohjelmoinut ennen yliopistoa. Maisterivaiheeseen vaihdoin kuitenkin tietotekniikan linjalle. Matematiikka ja ongelmanratkaisu ovat aina kiinnostaneet sek\u00e4 olleet omia vahvuuksia. Molemmat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s ohjelmoinnissa, siksi se vei menness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pellinen on valmistunut tietotekniikan diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi. H\u00e4n on yksi ERAn p\u00e4\u00e4kehitt\u00e4jist\u00e4 ja toimii projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Pellisen ty\u00f6teht\u00e4viin kuuluu muun muassa uusien ominaisuuksien suunnittelu, kehitysty\u00f6 viranomaisvaatimusten ja asiakastoiveiden pohjalta sek\u00e4 yleiset projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Monimuotoisuus ohjelmistosuunnittelussa on loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n etu<\/h2>\n

Pellisen mielest\u00e4 ei ole mielek\u00e4st\u00e4 verrata ohjelmistosuunnittelijoita sukupuolen perusteella, mutta monimuotoisuus itsess\u00e4\u00e4n on ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 arvokasta kuten kaikilla muillakin toimialoilla.<\/p>\n

\u2013 Digitaalisten palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat kaikenik\u00e4isi\u00e4 ja taustoiltaan moninaisia. Siksi on hyv\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s softien kehitt\u00e4j\u00e4t suunnittelevat palveluita mahdollisimman monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Sek\u00e4 Pellinen ett\u00e4 Urhonen kannustavat nuoria tytt\u00f6j\u00e4 harkitsemaan avoimin mielin ohjelmoinnin opiskelemista, jos ongelmanratkaisu kiinnostaa.<\/p>\n

Kuvat: Riikka Ala-Hulkko<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Atostekin sote-alan digitaalisia palveluja kehitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ERA-tiimiss\u00e4 puolet ohjelmistosuunnittelijoista on naisia, vaikka Suomen koodareista yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 on miehi\u00e4. Mist\u00e4 on kyse? Kun katsotaan lukuja, ohjelmointi on edelleen h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n miesvaltaista. ICT-alan etuj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja yhdistyksiss\u00e4 arvioidaan, ett\u00e4 noin 90 prosenttia ohjelmistosuunnittelijoista on miehi\u00e4. On arveltu, ett\u00e4 alalla vallitsee tech bro -kulttuuri, joka ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 naisia pois alalta. Atostekissa havaittiin…<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":16124,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"rank_math_lock_modified_date":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[3,21],"tags":[32,268,52],"class_list":["post-16121","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","category-rekry","tag-era","tag-ohjelmistosuunnittelu","tag-rekry","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16121"}],"collection":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16121"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16135,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16121\/revisions\/16135"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}