{"id":9183,"date":"2021-05-26T10:24:14","date_gmt":"2021-05-26T07:24:14","guid":{"rendered":"https:\/\/atostek.com\/?p=9183"},"modified":"2021-05-26T10:24:14","modified_gmt":"2021-05-26T07:24:14","slug":"system-usability-scale-kaytettavyyssuunnittelun-tyokalupakissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/atostek.com\/system-usability-scale-kaytettavyyssuunnittelun-tyokalupakissa\/","title":{"rendered":"System Usability Scale k\u00e4ytett\u00e4vyyssuunnittelun ty\u00f6kalupakissa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Miten ja mill\u00e4 menetelmill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 voidaan mitata? T\u00e4t\u00e4 pohtii Atostekin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen suunnittelun asiantuntija Markus Jaakola.<\/strong><\/p>\n<p>K\u00e4ytett\u00e4vyys on ohjelmistoilta vaadittava ominaisuus, jonka olemassaoloa on haastavaa mitata objektiivisesti. Mitatessa jotain asiaa, sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 aina verrata johonkin. K\u00e4ytett\u00e4vyydelle ei ole olemassa absoluuttista asteikkoa tai mittaria, johon jokaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voisi verrata.<\/p>\n<h2 id='k\u00e4ytett\u00e4vyyden-m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4-ja-mittaaminen'  id=\"boomdevs_1\" >K\u00e4ytett\u00e4vyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja mittaaminen<\/h2>\n<p>Perinteisesti k\u00e4ytett\u00e4vyys on m\u00e4\u00e4ritelty viittaavan j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuuteen sen omassa k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksessaan. K\u00e4ytett\u00e4vyyden perinteinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 perustuu kolmeen ominaisuuteen:<\/p>\n<ul>\n<li>k\u00e4yt\u00f6n tehokkuus<\/li>\n<li>k\u00e4yt\u00f6n tarkkuus<\/li>\n<li>k\u00e4ytt\u00e4jien tyytyv\u00e4isyys.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tehokkuuden, tarkkuuden ja tyytyv\u00e4isyyden mittarit voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4kohtaisesti. Jokainen ohjelmisto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sille itselleen asetettuja k\u00e4ytett\u00e4vyysvaatimuksia. Ohjelmistot ovat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseltaan ett\u00e4 toiminnaltaan, joten ohjelmistojen k\u00e4ytett\u00e4vyysvaatimuksetkin ovat aina erilaisia.<\/p>\n<p>Ohjelmistojen erilaisuudella tarkoitetaan, ett\u00e4 niill\u00e4 on erilainen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus, erilainen k\u00e4ytt\u00f6konteksti sek\u00e4 erilaiset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. My\u00f6s toteutustekniikka ja k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 voivat tietysti olla mit\u00e4 tahansa maan ja taivaan v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n<p>Kun j\u00e4rjestelm\u00e4lle asetetut k\u00e4ytett\u00e4vyysvaatimukset t\u00e4yttyv\u00e4t, sen k\u00e4ytett\u00e4vyyden voidaan todeta olevan hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. Mutta kuinka hyv\u00e4 se on suhteessa muihin j\u00e4rjestelmiin? Miten voitaisi vertailla erilaisten j\u00e4rjestelmien k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen John Brooke etsi vastausta, kun kehitti System Usability Scale -menetelm\u00e4n vuonna 1986.<\/p>\n<h2 id='sus-kyselymenetelm\u00e4'  id=\"boomdevs_2\" >SUS-kyselymenetelm\u00e4<\/h2>\n<p>System Usability Scale eli SUS on yksinkertainen, mutta luotettava ty\u00f6kalu mink\u00e4 tahansa j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyyden mittaamiseen. J\u00e4rjestelm\u00e4 voi olla esimerkiksi ohjelmisto, laitteisto tai n\u00e4iden yhdistelm\u00e4.<\/p>\n<p>SUS-menetelm\u00e4 koostuu kymmenen kohdan kyselyst\u00e4, johon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 vastaa k\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai sen prototyyppi\u00e4. SUS-kyselyn kysymykset ovat monivalintakysymyksi\u00e4 viisiportaisella Likert-asteikolla, joten kyselyyn on nopea ja helppo vastata. Kyselyn tuloksena saadaan j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 kuvaava pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 asteikolla nollasta sataan.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n laskutoimituksen mukaisesti saatu pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvaa j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla. SUS-kyselyyn ei kuulu yksityiskohtainen palaute, joten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen perusteella ei saada tietoon, mitk\u00e4 asiat tarkalleen vaativat kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4 perustuu useisiin satoihin erilaisten j\u00e4rjestelmien mittauksiin, joiden perusteella on saatu tietoon kyselyn tuottama j\u00e4rjestelm\u00e4riippumaton, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulos. Menetelm\u00e4n tuloksissa kohdej\u00e4rjestelm\u00e4 vertautuu siten kaikkiin muihin olemassa oleviin j\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4n vahvuudet ovat yksinkertaisuus ja luotettavuus. Luotettavan tuloksen saa hyvin pienill\u00e4 vastaajam\u00e4\u00e4rill\u00e4. Jopa vain muutama vastaajaa riitt\u00e4v\u00e4t antamaan tuloksen, joka antaa oikean k\u00e4sityksen j\u00e4rjestelm\u00e4n todellisesta tilasta.<\/p>\n<p>Kevyt kysely on helppo toteuttaa niin paperilla kuin verkkokyselyn\u00e4kin. Tulosten analyysiin ei tarvita erityisohjelmistoja. Tuloksen voi laskea menetelm\u00e4n avoimesti tarjoamalla laskukaavalla. Atostekin UX-asiantuntijat ovat kehitt\u00e4neet valmiit kysely- ja laskukaavapohjat, joiden avulla k\u00e4ytett\u00e4vyysmittaus on helppoa ja kustannustehokasta toteuttaa.<\/p>\n<h2 id='sus-menetelm\u00e4n-haasteet'  id=\"boomdevs_3\" >SUS-menetelm\u00e4n haasteet<\/h2>\n<p>Menetelm\u00e4n yhten\u00e4 haasteena on tuloksena saadun pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n tulkinta. Vaikka pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n skaala on v\u00e4lill\u00e4 0\u2013100, niin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulos ei ole asteikon puolessa v\u00e4liss\u00e4, vaan pistem\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 68. T\u00e4t\u00e4 on vaikea hahmottaa intuitiivisesti, joten tuloksia raportoidessa onkin parempi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulosjakaumia kuvaavia persentiilej\u00e4. Persentiili kuvaa sit\u00e4, miten suuri osa jakauman datapisteist\u00e4 j\u00e4\u00e4 kyseisen arvon alapuolelle.<\/p>\n<p>Esimerkiksi pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 68 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulos, eli 50 % kaikista SUS-mittausten tuloksista j\u00e4\u00e4 pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n 68 alle, ja vastaavasti toinen 50 % tuloksista asettuu sen yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>Jos pistem\u00e4\u00e4r\u00e4ksi muodostuu 80 pistett\u00e4, se on jo todella hyv\u00e4 tulos kuuluen 90. persentiiliin. T\u00e4llaisen pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n kohdalla voitaisiin sanoa, ett\u00e4 90 % kaikista muista j\u00e4rjestelmist\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n huonompia kuin kyseinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n<p>Toinen haaste on tulosten kvantitatiivinen ja hyvin korkean tason luonne. Menetelm\u00e4n avulla saadaan tieto j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyyden tasosta, mutta ei syist\u00e4, jotka siihen johtavat. Menetelm\u00e4ss\u00e4 ei kysyt\u00e4 vastauksille perusteluja, vaan se keskittyy mittaustuloksen saamiseen nopeasti ja helposti.<\/p>\n<p>K\u00e4ytett\u00e4vyysasiantuntijoiden tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi muita menetelmi\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n parannuskohteiden l\u00f6yt\u00e4miseksi ja muutostarpeiden kartoittamiseksi.<\/p>\n<h2 id='hy\u00f6dyt-ja-k\u00e4ytt\u00f6'  id=\"boomdevs_4\" >Hy\u00f6dyt ja k\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n<p>System Usability Scale on yksi ty\u00f6kalu k\u00e4ytett\u00e4vyyden mittaamiseen. Se ei yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyyden suunnitteluun ja arviointiin, mutta mahdollistaa eri j\u00e4rjestelmien vertailun universaalilla mittarilla.<\/p>\n<p>SUS-menetelm\u00e4\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjelmistokehityksess\u00e4 esimerkiksi todentamaan k\u00e4ytett\u00e4vyystavoitteiden t\u00e4yttymist\u00e4 tai auttamaan k\u00e4ytett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n parhaan ratkaisun valitsemisessa useasta eri j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Jos ollaan korvaamassa vanhaa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudella, tavoitteena on yleens\u00e4 my\u00f6s parantaa samalla k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. SUS-menetelm\u00e4ll\u00e4 tavoitteen t\u00e4yttymist\u00e4 voidaan mitata ja todentaa numeerisesti, tieteellisesti validilla tavalla. N\u00e4in onnistuminen voidaan perustella muullakin kuin mututuntumalla.<\/p>\n<p>Atostekin palvelumuotoilu- ja UX-suunnittelupalveluiden ty\u00f6kalupakista l\u00f6ytyy monipuolisia v\u00e4lineit\u00e4 onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin. Yksi niist\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 esitelty System Usability Scale -menetelm\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p>Brooke, John. (1995). SUS: A quick and dirty usability scale. Usability Eval. Ind.. 189.<\/p>\n<p>Nielsen Norman Group: Beyond the NPS: Measuring Perceived Usability with the SUS, NASA-TLX, and the Single Ease Question After Tasks and Usability Tests. <a href=\"https:\/\/www.nngroup.com\/articles\/measuring-perceived-usability\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/www.nngroup.com\/articles\/measuring-perceived-usability<\/a> (Viitattu 19.5.2021)<\/p>\n<p>Usability.gov: System Usability Scale (SUS). <a href=\"https:\/\/www.usability.gov\/how-to-and-tools\/methods\/system-usability-scale.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/www.usability.gov\/how-to-and-tools\/methods\/system-usability-scale.html<\/a> (Viitattu 19.5.2021)<\/p>\n<hr \/>\n<div style=\"padding: 1%; width: 780px; margin: 1%;\">\n<p><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-9201 alignleft\" src=\"https:\/\/atostek.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/atostek-markus-jaakola_cropped-261x300.jpg\" alt=\"Atostek Markus Jaakola.\" width=\"177\" height=\"203\" srcset=\"https:\/\/atostek.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/atostek-markus-jaakola_cropped-261x300.jpg 261w, https:\/\/atostek.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/atostek-markus-jaakola_cropped.jpg 554w\" sizes=\"(max-width: 177px) 100vw, 177px\" \/><\/p>\n<div style=\"float: right; width: 70%;\">\n<p style=\"font-size: 18px;\"><b>Markus Jaakola<\/b><br \/>\n<em>UX Designer<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten ja mill\u00e4 menetelmill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 voidaan mitata? T\u00e4t\u00e4 pohtii Atostekin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen suunnittelun asiantuntija Markus Jaakola. K\u00e4ytett\u00e4vyys on ohjelmistoilta vaadittava ominaisuus, jonka olemassaoloa on haastavaa mitata objektiivisesti. Mitatessa jotain asiaa, sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 aina verrata johonkin. K\u00e4ytett\u00e4vyydelle ei ole olemassa absoluuttista asteikkoa tai mittaria, johon jokaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voisi verrata. K\u00e4ytett\u00e4vyyden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja mittaaminen Perinteisesti k\u00e4ytett\u00e4vyys on m\u00e4\u00e4ritelty&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":9192,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[104],"tags":[141,238,327,328],"class_list":["post-9183","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-kaytettavyys","tag-ohjelmistokehitys","tag-sus","tag-system-usability-scale","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9183"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9183\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atostek.com\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}