skip to Main Content

Naiset kiinnostuvat ohjelmoinnista usein mutkan kautta

Atostekin sote-alan digitaalisia palveluja kehittävässä ERA-tiimissä puolet ohjelmistosuunnittelijoista on naisia, vaikka Suomen koodareista yhdeksän kymmenestä on miehiä. Mistä on kyse?

Kun katsotaan lukuja, ohjelmointi on edelleen hämmentävän miesvaltaista. ICT-alan etujärjestöissä ja yhdistyksissä arvioidaan, että noin 90 prosenttia ohjelmistosuunnittelijoista on miehiä. On arveltu, että alalla vallitsee tech bro -kulttuuri, joka työntää naisia pois alalta. Atostekissa havaittiin hiljattain, että yrityksen ERA-tiimissä 22:sta ohjelmistosuunnittelijasta tasan puolet on naisia.

Atostekin HR-asiantuntija Annamari Lehtinen kertoo, että asiaan kiinnitettiin huomiota sattumalta.

– Meillä ei rekrytoinnissa sukupuolella ole mitään merkitystä. Siinä vaiheessa, kun henkilöitä sijoitetaan talon sisällä tiimeihin, ei sukupuoli ole missään roolissa vaan fokus kiinnittyy osaamiseen sekä henkilön omiin kiinnostuksen kohteisiin ja toiveisiin. Siksi yllätyimme itsekin, kun huomasimme, että ERA-tiimissä on täysin tasapuolinen sukupuolijakauma, sanoo Lehtinen.

Ammattina ohjelmistosuunnittelija, vaikka ohjelmoinnista ei aikaisempaa kokemusta ennen yliopistoa

Yksi ERA-tiimin ohjelmistosuunnittelijoista on Henna Urhonen, joka aloitti yliopisto-opintonsa luonnontieteellisellä alalla pääaineenaan bioteknologia.

– Menin yliopistossa ohjelmoinnin kurssille ja innostuin välittömästi. Olen aina pitänyt matematiikasta ja kielten opiskelusta, lisäksi minua kiinnostaa ongelmanratkaisu. Koodaamisessa nämä tuntuivat yhdistyvän, Urhonen sanoo.

Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista, eikä Urhonen ollut nuorempana erityisen kiinnostunut tietokonepeleistä tai tietotekniikasta. Nyt Urhonen hallitsee useita ohjelmointikieliä ja muita teknologioita. Atostekissa hän on ollut mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin terveysdatan automaattista hyödyntämistä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riskien laskennassa. Bioinformatiikan maisteritutkinnon lisäksi Urhonen opiskeli diplomi-insinööriksi tietojohtamisesta.

– Koodi on työkalu, mutta lopputulema miksi työtä tehdään, on minulle erityisen merkittävää.

Ohjelmistosuunnittelijat Atostekin toimistolla kokoamassa palapeliä.
Ohjelmistosuunnittelijat Henna Urhonen ja Jasmin Pellinen työskentelevät Atostekin ERA-tiimissä.

Samoilla linjoilla on ERA-tiimin projektipällikkönä toimiva ohjelmistosuunnittelija Jasmin Pellinen.

– Uskon, että tiimissämme on alan keskiarvoa enemmän koodarinaisia, koska teemme terveyden- ja sosiaalihuollon softaa. Ainakin itse koen toimialan merkitykselliseksi sekä mielenkiintoiseksi, sanoo Pellinen.

Myös Pellinen on tullut ICT-alalle niin sanotusti mutkan kautta.

– Minulla oli fysiikka pääaineena kandivaiheessa, enkä ollut koskaan ohjelmoinut ennen yliopistoa. Maisterivaiheeseen vaihdoin kuitenkin tietotekniikan linjalle. Matematiikka ja ongelmanratkaisu ovat aina kiinnostaneet sekä olleet omia vahvuuksia. Molemmat ovat tärkeitä myös ohjelmoinnissa, siksi se vei mennessään.

Pellinen on valmistunut tietotekniikan diplomi-insinööriksi. Hän on yksi ERAn pääkehittäjistä ja toimii projektipäällikkönä. Pellisen työtehtäviin kuuluu muun muassa uusien ominaisuuksien suunnittelu, kehitystyö viranomaisvaatimusten ja asiakastoiveiden pohjalta sekä yleiset projektipäällikön tehtävät.

Monimuotoisuus ohjelmistosuunnittelussa on loppukäyttäjän etu

Pellisen mielestä ei ole mielekästä verrata ohjelmistosuunnittelijoita sukupuolen perusteella, mutta monimuotoisuus itsessään on työyhteisössä arvokasta kuten kaikilla muillakin toimialoilla.

– Digitaalisten palvelujen käyttäjät ovat kaikenikäisiä ja taustoiltaan moninaisia. Siksi on hyvä, että myös softien kehittäjät suunnittelevat palveluita mahdollisimman monesta eri näkökulmasta.

Sekä Pellinen että Urhonen kannustavat nuoria tyttöjä harkitsemaan avoimin mielin ohjelmoinnin opiskelemista, jos ongelmanratkaisu kiinnostaa.

Kuvat: Riikka Ala-Hulkko