Kanta säästää aikaa ja rahaa

Suurin hyöty saadaan, kun tarvittavat tiedot ovat ammattilaisen käytettävissä.

Kanta-palvelujen tietosuojaan liittyvät kysymykset ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Vähemmälle on jäänyt asiallinen keskustelu siitä, kuinka digitaaliset ratkaisut helpottavat suomalaisten arkea sosiaali- ja terveysasioissa, ja miten paljon niillä säästetään aikaa ja veronmaksajien rahaa.

Moniko muistaa kaiholla sitä, kun lääkäri lähetti perinteistä kirjepostia vastaanotollaan käyneelle potilaalle? Päiväkausia matkannut kirje kertoi potilastiedot – paitsi silloin, kun se hukkui matkalle. Omakannasta potilas näkee lääkärin kirjaamat tiedot usein jo saman päivän aikana.

Kanta-palvelut ovat olemassa, että tieto liikkuisi mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Sen ansiosta kaikilla potilasta hoitavilla ammatti-ihmisillä on saatavilla sama tieto samaan aikaan. On sitten kyse mökkipaikkakunnan terveyskeskuksessa asioivasta tai työmatkallaan terveydenhoitoa tarvitsevasta ihmisestä, tieto seuraa potilaan mukana.

Eri paikoissa olevan sote-tiedon yhdisteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun kyse on vaikkapa kotihoidossa olevasta vanhuksesta. Hoito on sujuvaa hoitajasta riippumatta. Kattavan tiedon saaminen on tärkeää myös esimerkiksi silloin, kun asiakas tarvitsee lääkärin lausunnon ajokorttia varten. Jos ajokykyyn vaikuttavat kielteiset terveystiedot eivät ole lääkärin ulottuvilla, asiakas saa ajokorttinsa, mutta arvio ajokyvystä on virheellinen.

Nykyisin onnistuu sekin, että ammatti-ihminen näkee potilaan/asiakkaan kaikkien sote-palvelujen tilanteen yhdellä silmäyksellä. Kun tiedetään, että sosiaali- ja terveydenhuollossa pieni asiakasryhmä käyttää valtaosan palveluista, tilannekuvan hahmottaminen on sote-ammattilaiselle tärkeää. Samoja asioita ei tehdä turhaan moneen kertaan, säästetään rahaa.

Kotimaiset UNA Oy ja Atostek Oy ovat olleet rakentamassa sote-palveluille valtakunnallista digialustaa. Kannan päälle rakennetut ratkaisut monipuolistavat sote-ammattilaisen työkalupakkia: kun työkalut ovat kunnossa, työ sujuu. Kattavat ja oikein kirjatut tiedot takaavat, että ammattilaista auttavat päätöksen tuki- ja varoitusjärjestelmät toimivat. Eniten hyötyy tavallinen ihminen, jonka asiointi helpottuu. Sote-ammattilaiselle jää aiempaa enemmän aikaa potilaan kohtaamiseen, ja toisaalta hän ehtii ottaa päivän aikana vastaan useampia asiakkaita kuin aiemmin.

Hyvinvointialueilla on luvassa monenlaista rahanmenoa tulevina vuosina. Olisi taloudellista ja vastuullista, että hyvinvointialueet ratkoisivat sote-alan ongelmia yhteistyöllä. Sen sijaan, että jokainen alue tuskailee ongelmiensa kanssa itsekseen, yhdessä saadaan samalla rahalla enemmän aikaan. Yhteisesti kehitettyjä kotimaisia digitaalisia ratkaisuja on jo olemassa, ne vain pitää ottaa kaikilla hyvinvointialueilla käyttöön.

Pekka Mustonen
toimitusjohtaja
Kustannus Oy Duodecim

Katja Rantala
toimitusjohtaja
UNA Oy

Mika Torhola
toimitusjohtaja
Atostek Oy

Janne Tuominen
liiketoimintajohtaja
Digia Oyj