Katse kohti saavutettavuutta
Saavutettavuus koskettaa meitä kaikkia, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Usein saavutettavuudella viitataan siihen, että verkkosivut ja mobiilipalvelut ovat sellaisten ihmisten saavutettavissa, joilla on erilaisia rajoitteita. Onko saavutettavuudesta kuitenkin hyötyä kenelle tahansa?
Pohditaanpa hetki tilannetta, että olet liikenteessä ja puhelin opastaa sinua löytämään oikeaan paikkaan. Aurinko paistaa, etkä näe puhelimen näytöltä mitään. Tai vastaavasti olet meluisassa tilassa ja haluaisit katsoa puhelimeen tulleen videon. Kuva ei kerro kaikkea, joten suurin osa informaatiosta menee ohi, koska et yksinkertaisesti kuule videon ääniraitaa. Voit myös joutua elämään jonkun ajan käsi paketissa, mikä hankaloittaa normaalia tapaa käyttää puhelinta huomattavasti. Eikö olekin aika kiva, jos joku on miettinyt saavutettavuutta valmiiksi?
Ehkä edellä kuvattu herättää ajattelemaan saavutettavuuden hyödyllisyyttä ihan kenelle tahansa. On muistettava, että osalle meistä rajoitteet ovat arkipäivää. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi edellä mainitut, mutta myös vaikkapa muisti- ja keskittymisvaikeudet tai vaikeus ymmärtää suomen kieltä. Erityisesti näissä tilanteissa saavutettavuudella on oikeasti merkitystä ja saavutettavien palveluiden takaaminen on osa yhdenvertaisuutta.
Jotta päätös saavutettavuuden huomioimisesta tai huomiotta jättämisestä ei kuitenkaan jäisi pelkästään verkkosivuja ja mobiilipalveluja tuottavien tahojen varaan, on aiheesta säädetty digipalvelulaki, eli laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Digipalvelulaki vaatii saavutettavuutta verkkosivustoilta ja mobiilisovelluksilta. Se toteuttaa EU:n saavutettavuusdirektiivin ja edistää YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa.
Kolme askelta lain vaatimusten täyttämiseen
Korkealla tasolla voidaan sanoa, että saavutettavuus täyttyy, kun verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Tarkemmalla tasolla lain noudattaminen tarkoittaa kansainvälisen Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -ohjeistuksen A- ja AA-tasojen kriteerien toteuttamista. Nämä 49 kriteeriä pitävät sisällään ohjeita erityisesti havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden näkökulmasta.
Kriteerit myös varmistavat, että sisältö on saavutettavissa erilaisilla avustavilla teknologioilla ja toimintarajoitteista huolimatta. WCAG-ohjeistuksen lisäksi laki vaatii saavutettavuusselosteen lisäämistä palveluun sekä palvelusta löytyvän verkkolomakkeen, jolla käyttäjien on mahdollista antaa palautetta saavutettavuuteen liittyen.
Velvoitteita viranomaisille ja tulevaisuudessa yksityisille
Tällä hetkellä digipalvelulaki velvoittaa viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä organisaatiota ja järjestöjä, joiden toiminnan ja palveluiden toteuttamiseen saadaan julkista rahoitusta vähintään puolet. Lisäksi lain piiriin kuuluvat yksityinen sektori finanssialan toimijoiden, vakuutusyhtiöiden/-yhdistysten sekä tunnistautumispalveluiden osalta ja vesi- ja energiahuollon sekä posti- ja liikennealan palveluiden osalta silloin, kun taustalla vaikuttaa merkittävästi viranomainen.
Laki vastuuttaa palvelun tarjoajan, eli esimerkiksi viranomaiset eivät voi tilata palvelua, jos se ei ole saavutettava. Mukana ovat niin uudet kuin vanhat verkkosivustot sekä mobiilisovellukset. Digipalvelulaki täydentyy vielä esteettömyysdirektiivillä, joka ulottaa saavutettavuusvaatimukset koskemaan yksityistä sektoria nykyistä laajemmin. Suomen lainsäädäntö hakee vielä muotoaan, mutta joka tapauksessa vuonna 2022 voimaan tuleva laki tulee kattamaan muun muassa verkkokaupat ja pankkipalvelut.
Osaksi jokapäiväistä tekemistä
Digipalvelulaki siis velvoittaa tällä hetkellä tiettyjä tahoja, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa velvoitteita on kaikenlaisilla toimijoilla. Tästä syystä saavutettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo tällä hetkellä. Saavutettavuuden huomioiminen on edullisinta ja helpointa huomioida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi saavutettavuuden huomioiminen mahdollistaa kaikenlaiset käyttötavat, parantaa käyttökokemusta kaikilla käyttäjillä ja on yleisesti osa laadukasta palvelua. Saavutettavuus vaikuttaa olevan selkeä trendi ja kysyntä kasvaa koko ajan.
Niin, ja eihän saavutettavuuden varmistaminen mitään rakettitiedettä ole. Saavutettavuus voidaan ottaa huomioon luonnollisena osana esimerkiksi UX-suunnittelun prosessia. Vaikka hyvä UX-suunnittelu ei takaa saavutettavuutta tai toisin päin, nämä kaksi kuitenkin tukevat toisiaan.
Melko pienillä asioilla voidaan parantaa saavutettavuutta merkittävästi – suurin vaikeus lienee ajatusten suuntaaminen asentoon, jossa saavutettavuus tunnistetaan ja otetaan osaksi jokapäiväistä tekemistä. Julkisella puolella tämän asennon ottamiseen toki jo ohjataan vahvasti.
P.S. Aluehallintoviraston Saavutettavuuden valvonnan yksikkö huolehtii digipalvelulain lakisääteisistä tehtävistä: se ohjeistaa ja neuvoo, käsittelee kansalaisten yhteydenotot ja valvoo saavutettavuusvaatimusten noudattamista. Saavutettavuuden toteutumista siis todellakin valvotaan, kuten Aluehallintoviraston uutisesta selviää.
Lähteet ja lisätietoja:
Laurea Journal: Esteettömyysdirektiivi tulee, oletko valmis?
Heidi Martikainen
UX Designer
